Ravintoterapeutin tapaaminen 11 (part 4)

Olen pohtinut ja vakavasti (JÄLLEEN) miettinyt tupakanpolton lopettamista. Nyt on tullut vaan pelko puseroon siitä, että jos nyt lopetan, niin lihon sitten takaisinpäin. Kun eikös siinä niin tuppaa käymään?

Keskustelimme tästä RT:n kanssa. Ja hän selitti asian niin, että sinänsä tupakan lopettaminen ei lisää kiloja. Maksimissaan pari kiloa ja se johtuu siitä, että aineenvaihdunta muuttuu. Monille käy tietysti niin, että ylimääräinen naposteleminen lisääntyy ja sen takia kiloja tulee enemmän. Mutta jos säilytän tämän ruokarytmin, niin napostelemisenkaan ei pitäisi muodostua ongelmaksi. Ja tietenkin nikotiinikorvikkeita olisi hyvä käyttää alkuun.

Minun keuhkoillanihan  ei todellakaan ole mitään järkeä vetää röökiä. Happi kulkee muutenkin huonosti. Ja minä olen ollut niin äärettömän typerä, että elämäni aikana olen lopettanut tupakan varmastikin viisi kertaa; milloin tarkoituksella ja milloin pakon sanelemana. Lähinnä kun olen ollut sairaalassa niin huonossa hapessa, ettei ole ollut edes mielitekoa ja olen sitten jatkanut polttamattomuutta kotiin päästyäni.

Ja joka kerta olen sitten aloittanut uudestaan 1 - 1½ vuoden polttamattomuuden jälkeen. (Että sitä voikin ihminen olla tyhmä!)

Tuo RT:ni kertoma, ettei sitä painoa mahdollisesti kilotolkulla tule lisää, oli hyvin lohduttava. Tämän asian jätän nyt hautumaan takaraivooni kypsymään, en tee itselleni siitä kuitenkaan kynnyskysymystä enkä päätä päivämääriä. Kaikki järkisyyt puoltavat sitä, että eroon on päästävä. Ja vaikka siitä tulisi vähän kiloja takaisinkin, niin silti se olisi ehdottoman järkevä päätös minun kohdallani. Eiköhän tämä taas tästä. Psyykkaan itseäni ja olen psyykannut jo pitkään. Jopa niin pitkälle, että mielestäni tupakka ei edes maistu hyvälle - sen takia en tupakalle mene. Ja inhoan sen hajua!

Seuraava tapaamisemme onkin sitten 30.9. Mikäli nyt ulkomuistista oikein muistan. Jatketaan hyväksi todetulla metodilla.