Puhuttavaa oli paljon, mutta kerkesimme myös näitä minun ruokajuttuja käymään läpi. Muuta muutostahan minä en ollut tehnyt kuin sen, että en sitä leipää osta kotiin. Ja kuidut saan nyt muualtakin. Tähän minun leipäongelmaan palataan sitten taas joskus myöhemmin. Nyt jatketaan näin.
Keskustelimme jälleen lihavuusleikkauksestakin. Haluaisin sitä siksi, että en vielä yhtään luota itseeni, että osaisin pitää kiloni poissa. Järki ja tunne eivät kohtaa. Tiedän, että jatkamalla säännöllistä syömistä minä en voi lihoa takaisin. Mutta kaikki aikaisemat kokemukset aiheuttavat sen suuren pelon takaraivoon, että minä menetän tämän homman lapasesta.
Järki sanoo myös sen, että en tarvitse leikkausta. Ja järki kertoo senkin, että minun tapauksessani siihe liittyvät riskit ja mahdolliset ongelmat ovat tapauksessani ehkä liikaa. Ja itseäni mietityttää myös mahdolliset uudet ruokarajoitukset, mitä leikkaus toisi tullessaan. Mielestäni minulla on jo aika riittävästi noita rajoituksia. Minun olisi vaan parempi tulla ja pysyä sinuina tämän asian kanssa.
Mutta vieläkään emme tehneet päätöstä suuntaan eikä toiseen. Pidetään se lihavuusleikkaus taustalla mielessä. Mahdollisuutena. Mikäli tulee jossain vaiheessa niin ylitsepääsemättömiä ongelmia, että leikkaus on siihen sitten se ratkaisu. Mutta niin kauan kun mennää näin, minä tyydyn tähän.
Sen verran on asiaa selvitetty, että vaikka minun paino menisi leikkauskriteereiden alapuolelle, niin ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä minut voidaan mahdollisesti leikata myöhemminkin. Jos muu terveys antaa myöten. Onneksi minä olen tehnyt "virallisesti" tätä työtä - on olemassa oikeata faktaa painohistoriastani. Myöskin tämä säännöllisyyden opettelu mahdollisen pikkumahan kannalta on suuri etu.
Minua helpottaa se tieto, että tämä mahdollisuus on olemassa. Eikä minun tarvitse alkaa tekemään hätiköityjä päätöksiä sen takia, että paino menisi liian alas.
Tuo on varmaan sulle hyvä sellainen henkinen kävelykeppi. Jos tarvitsee, niin tietää, että se on olemassa. Nyt vaikuttaa siltä, että et kyllä sitä taida tarvita. Mutta ollaanhan me varmaan molemmat luettu näistä paljon laihduttaneista, jotka sitten repsahtavat pahasti. Siksi se, kävelykeppi on hyvä olla olemassa, jos pahalta näyttää. Nyt kylläkin näyttää superhyvältä!
VastaaPoistaMukavaa viikonloppua!
<3. Vankka kävelykeppihän se tietoisuus leikkausmahdollisuudesta on. Minä laitan tämän mahdollisuuden nyt taka-alalle ja katson mitä tuleman pitää.
VastaaPoistaEikä olla pelkästään luettu, minä olen niiiiiin monta kertaa menettänyt homman lapasesta ja syönyt kaiken +10 kilon kanssa takaisin. Siinä leikissä itsetuntoni ja - luottamukseni ovat kärsineet järkyttävän suuren kolauksen!
Mutta minäpä olenkin ollut kaikki aikaisemmat kuurilla. Ja se tie on omalta kohdaltani tullut selväksi - ei toimi!